On toi laatikon pinta vahattu, koska pinta ei ime sisään mitään ja se on tarkotettu terassilaatikoksi ulkokäyttöön. Sen voi siis pestä ja jynssätä. Kestää jonkin verran sadetta, vaikkapa kakkasadetta.
Mä mietin kyllä että jaksaisko niitata sisäpuolelle tukevaa muovia, mutta en sit vielä viittiny ainakaan vaivaantua, koska toi sisemmän muovilaatikon reuna on niin korkealla. Jos sköndää alkaa lentämään reunan yli häiriöksi saakka, niin sitten harkitsen asiaa uusiksi.
Ja sitäpaitsi! Puupinnat on havaittu bakteriologisesti paremmiksi, kuin muovi tai metalli. Asiaa on tutkittu esim keittiöhygienian yhteydessä kun on vertailtu erilaisia leikkuulautojen materiaaleja. Puun erinomaisuus johtuu siitä, että bakteerien on vaikea lisääntyä huokoisella kuivalla pinnalla, koska jakaantumista hidastavat puusolujen muodostamat "taskut". Voisi ajatella, että puussa on vuoristoja ja vaikeakulkuisia laaksoja, jotka bakteerien on voitettava pysyäkseen hengissä. Muovipinta on kaikista vaihtoehdoista huonoin, koska siinä on paljon uria joihin bakteereja jää välttämättä siivoamisesta huolimatta. Mikroskooppisella tasolla muovi on kuitenkin verrattain tasainen, eikä siinä ole riittävästi jakautumista hidastavia taskuja. Se tarjoaa bakteerien lisääntymiselle ja jakautumiselle suoran tien eteen päin.
Mut siis onhan tuo sisempi laatikkokin muovia, eli ei tässä pääse elvistelemään kuitenkaan ituhippinä että ois muka ekolaatikko. Mut tuo sisälaatikko on melko helppo nostaa pois tuolta ja pestä huolella.
Tähän väliin voikin pistää pienen tuuletuksen: Kattien pitkän ripuloinnin jälkeen laatikosta löytyi tänään valtavan tukeva pökäle
